keskiviikko 1. joulukuuta 2010

3

S ei suostu auttaan mua laihdutuksessa, ei sitten yhtään. Mut mä selviän ilman sitäkin. Ehkä on vaan parempi, ettei se suostu auttamaan (=kieltämään syömästä), mut oishan se helpompi niin. Tää vaan voi olla ns. opettavaisempaa, mä opin pitämään mun itsekurista huolta, enkä unohda sitä matkan varrelle, kun pitää itse miettiä mitä syön ja paljonko siinä on kaloreita.
Mua hävettää kertoa tää, mutta mun paino on tänään ollut yli 53 kiloa, siis mitä?? Mut edistystä sekin, eilen se oli yli 54 ;) Pillereiden ansiosta nestettäkin kertyy tähän kroppaan jonkun verran, mikä tietty on vielä ihanempaa, mitä muuta mä tarvitsenkaan..

Mua on ahdistanut tänään kauheesti se, kun mun ja entisen parhaan kaverin välit on menneet, luultavasti kokonaan. Mä oon koittanut paikkailla niitä, mut se on vaan kauheen kylmä jatkuvasti. Mä oon lenkille lähtöä ehdotellut, agilitytreeniseuraa koittanut saada ja kaikkea muuta, mut se ei vaan suostu. Koulussakin luokkakaverit on arvaillut syitä siihen ja pyytäny kaveria vastaamaan, mut tää vaan vaihtaa puheenaihetta. Kyllähän se mulle sanoi syyksi jatkuvat riidat, mutta ei me ees paljoa riidelty, silloin tällöin vaan vähän, mut kummatkin on olleet yhtä syyllisiä siihen. Me ollaan oltu 8 vuotta kavereita, enkä mä todellakaan halua, että ysillä tää kaikki kaatuu tähän. Mut en mä tiedä mitä mä enää voisinkaan tehdä. On ollut monta niin ihanaa hetkeä tän kanssa, kesällä käyty ostamassa miljoona jäätelöä, katottu leffoja ja valvottu kolmeen asti yöllä pitäen hauskaa. ♥

S'n kanssa meillä tuli tossa viime kuussa vuos täyteen ♥

tiistai 5. lokakuuta 2010

2

Mä sitten annoin S'llekin luvan laihduttaa. En jaksa kieltääkään, miksei se vois laihduttaa? Minkä takia mä ees oon kieltänyt sitä laihduttamasta? Mä pelkään että se laihduttaa liikaa, muttei ne mun pelot siihen jää - entä jos siitä tulee paljonkin mua laihempi, enkä kelpaa sille enää, kun se haluaakin yhtä pienen tyttöystävän itelleen, kun ite on.

Vaaka näytti tänään aamulla 50,6kg, päivällä 51,6kg. Joo kiitos mäkin haluan lihoa, pitää koittaa alottaa nyt huomisesta 2468, toivottavasti se toimiskin vielä. Tällänen possu kun oon, niin pitää varmaan oksuilukin alottaa uusiks, ei tästä muuten tuu yhtään mitään. Yritän kuitenkin siitä pysyy erossa niin kauan kun mahdollista, sillä inhoan sitä tilannetta kun pitää oksentaa, se on jotain ihan järkyttävää.

Mulla on siis TET tällä hetkellä ja tänään oli mun "kauan pelätty" akvaariopäivä - 23 akvaarion vesien vaihto yms. Se on oikeesti ihan hirveetä, viime viikolla osasin vaan kaks kertaa laittaa sen akvaarioimurijutun toimimaan, mut tällä viikolla oli tapahtunut ihme - mun ei tarvinnut kysyä kertaakaan apua!! Vähänkö olin ylpeä itsestäni ja mun vastaava henkilökin kehui mua ;) Päivä oli sitten sen lisäksi hyllyjen siivoamista ja 20 kilon hiekkasäkkien kantelua. Oliko se 15kg mitä mun ikäset sai kantaa? Mut ihan sama, ei se mua haitannut, oli vaan kiva kun pääs touhuamaan yksin varastossa ja tuomaan tavaroita yläkertaan myymälän puolelle.

Mä kipitän nyt suihkuun ja kirjottelen sitten lisää :--)

eka kuva klik, flickr.com

maanantai 4. lokakuuta 2010

1

Mie oon taas päästänyt itteni lihomaan. Vuoteen en ole painanut näin paljoa, 52 kiloa, mutta nyt se vaaka sitten näytti sen. Mutta mä pidän huolen ettei se näytä tollasia pitkään aikaan. 48kg on mun tän hetkinen tavoite, mutta siitä on tarkoitus jatkaa ainakin 45 kiloon. Myös siitä alemmas oisi ihan kiva päästä, sillä miun alin paino on ollut nyt kahteen vuoteen 44,5kg. Ja haluan saada painon 40 kiloon ja siihen pääsenkin vielä. Musta tulee vielä laiha.

Raks on miulle kaikista tärkein. Ja se pyytää vaan lupaa laihduttaa. Miksi se niin haluaa tehdä. Se on jo tosi laiha. Mie niin haaveilen siitä, että oisin joskus yhtä laiha kun sekin on. Mut kai se saa tehdä miten haluaa. Mie oon pyytänyt sitä olemaan laihduttamatta, mutta mitä väliä miun pyynnöllä oisi.
Ehkä turhaan, mutta mua ahdistaa vieläkin se kun S joi sen kaverinsa kanssa, iltasin tulee kauheat ahdistuskohtaukset ja makaan vaan sängyssä itkien kunnes nukahdan. Entä jos se menee vielä uudelleenkin..en tahdo.

Helmillä oli ollut sitten kunnon herkuttelupäivä, se oli vetänyt PALJON ruokaa tynnyristä, ton toisen ahmatin avustuksella. Nyt ihan turvoksissa, eipä tuu juoksuteltua sitä vähään aikaan...

:) ♥

Uus blogi siis aloitettu taas.
Oon siis nyt 15-vuotias tyttö pääkaupunkiseudulta, vailla mitään tietoa mitä tulevaisuudessa tehdä. Ainoa tavoite on nyt laihduttaa, laihduttaa kunnes kelpaan.
Harrastan koirieni kanssa agilityä ja tokoa, sekä kierrän näyttelyissä ja mätsäreissä. Kahden koiran lisäksi meiltä löytyy kaksi kissaa. Kierrän myös ulkoiluttamassa muiden ihmisten koiria pientä maksua vastaan ja monta hoitokoiraa löytyykin jo nyt. Kivoja hetkiä on näiden koirien kanssa ollut ja tulee varmasti olemaankin ♥ Kahden hoitokoirani kanssa olen kokeillut agilityä ja toisen kanssa tähtään kisaamaankin virallisissa kilpailuissa. Koiratouhuilujen lisäksi olen myös ratsastanut kun olin nuorempi. Pidän myös paljon sulkapallosta ja korkeushypystä. Ala-asteella tulin kerran hopealle ja kerran kullalle koulun niin sanotuissa olympialaisissa (lajina korkeushyppy). Pienempänä harrastin myös yleisurheilua, mutta koska se ei ollut sellaista mitä olin kuvitellut, jätin sen harrastamisen siihen.
Laihdutus tuli mukaan kuvioihin, kun menin ylä-asteelle. Sain palautetta siitä, kuinka olin liian lihava, vaikka oman käsitykseni mukaan olin silloin tavallinen normaalipainoinen tyttö. Ala-asteella kuudennella luokalla jouduin painontarkkailuun, mutta sillon se ei ns. merkinnyt mitään, sillä tarkoituksella en ollut laihduttanut. Vitosella vai kutosella ensimmäistä kertaa oksensin, mutta tarkoitus oli eri kuin nyt.
Ylä-asteella kahdeksannella luokalla jäin sitten kiinni laihduttamisesta, tai no äiti alkoi kuvitella että mulla olisi anoreksia ja oli yhteydessä kouluun. Jostain se oli varmaan mun sivuhistoriaa katsellut ja HK sieltä varmaan sit löytyi ensimmäisenä. Terveydenhoitajalle valehdellessa pääsin pois painontarkkailusta. Kasilla vai ysillä olleessa koululääkärin tarkastuksessa terveydenhoitaja oli mukana, kun multa katsottiin paino ja pituus - muilta sitä ei ollut katsottu ja menin paniikkiin. Koululääkäri miinusti painosta vaatteiden painon, mutta totesi silti että kaikki on ok ja paino riittävä.
Sen jälkeen mun laihdutus on ollut vähän on-off tyyppistä, vaikka ruoka ja kalorit onkin olleet aina syödessä mielessä.