8

Tässähän tää aika kuluu, viime viikonloppuna pääsin pois Kiteeltä kun kävin Minnan luona ja tais jäädä sekin vierailu sit viimeiseksi. On vaan asioita joita ei kannattais päästää suustaan ulos, vaan sen suunsa voi opetella pitämään kiinni oikeaan aikaan. Ehkä opin ehkä en. Ei mun sitä pitänyt alunperinkään sanoa, mut sit sanoin kuitenkin. Ja se kuuluu niihin hetkiin mitä kadun tosi paljon.
Ens viikonlopun saan olla yksin Kiteellä. Yksin Kiteellä tajuutteko! Kuolen tänne varmaan, Antti on seuraillut meitä ulkona ja havahdun jatkuvasti siihen koulussa ja ulkona kun se tuijottelee mua jossain, onko ees ahdistavaa :( Mitenköhän selviin täällä, Susanna ei oo pelastamassa mua mun surkeilta kokkailuilta ja Antilta, apua mitä teen! Oon riippuvainen siitä täällä keskellä ei mitään, varmaan uskallan ees yksin lähtee kävelemään tonne! :D

Mun piti jättää laihdutus, mut nyt koitan vaan muistaa joka ilta tehdä kaikkea. Kattelin tässä yks päivä vanhoja kuvia ja mun on pakko päästä takaisin siihen. Tänne on pakko saada hankittua se vaaka ja haluun tonne kuntosalille sen avaimen. Onneks mulla on Susanna, joka lähtee varmasti mun mukaan aina kaikkialle ♥ Kohta pääsee kotiin ja pääsen käymään vaa'alla ja jos se näyttää yli 60 kilon niin en tiedä mitä teen. Ahdistaa jo ajatus, että painaisin niin paljon. Mut en ihmettelis jos painaisinkin, sen verta oon kokoa kasvanut täällä....

Tänään kun lähdettiin Susannan kanssa käyttään Helmiä, ajattelin et voitais käydä pellolla niin voisin muistutella tolle koiralle että mitä se toko onkaan. Oon nimittäin päättänyt, että me käydään kokeessa vielä tänä vuonna. Missä ja milloin, se on vielä epäselvää. Muttajoo, jotta aihe ei täysin hairahtuisi johonkin kuulumattomaan taas kerran, niin treeniliivin vetäessä päälle, tajusin että se käy mulle pieneksi! Viime talvena mulle mahtui päälle 3XS liivi niin että oli toppatakki alla ja nyt mulla oli huppari päällä ja 2XS oli tosi tiukka päällä ja luulin tukehtuvani. Anteeks mitä täällä Kiteellä on nyt oikeen tapahtunut?! Noh, ainakin on alettava tehdä jotain itelleni oikeasti, mä haluan joululahjaksi sen 3XS treeniliivin ja sehän menee mun päälle vaikka mulla on toppatakki.
Koirajutuista ette jää muutenkaan paitsi, pakkohan mun on sit kertoa miten meidän tokoilut meni ja angstata jostain kamaluudesta. Helmi ei halunnut yhtään keskittyä koko tokoon ja oli kyllä aika naurettavaa se koko touhu. Ja silti haluun lähtee yrittää sitä ykköstulosta vielä tänä vuonna. Voivoi. Se mun aussiepentu mistä haaveilin jo keväällä on vieläkin vapaana. Teki mieli alkaa itkeä kun siitä oli lisätty uutta kuvaa ja vieläkään ei oo tytsyllä kotia. Miksei äiti voi ymmärtää, että mä haluan just ton pennun? Se oli se mun pikku pystykorvasylikoira-aussie, joka oli niin vastustamattoman ihana ♥ Ja pentutestin perusteella olis ihanteellinen harrastus- ja kilpailukoira, eli just se mun koira. Ei mua haittaa vaikka se on kohta 6kk vanha, mä tahdon sen silti. Se vallotti mun sydämen niin totaalisesti ettei mitään rajaa.

S'n jätin sit tässä... joku päivä. En muista tai tiiä. Se on mulle tositositosi tärkee, ystävä. Ei missää seurustelussa oo nyt mitää järkee, kun voitais nähdä kerran vuodessa tai puolessa vuodessa, enkä sit tiedä onko se koskaan ollut mulle mitään enempää kuin kaveri. Kyl ehkä joskus olin ihastunut mut en tiedä sit muuta. Noh, ei sille voi mitään. Joskus käy näin. Ajattelin sit, että kerrankin ois korkee aika ajatella myös itseäni ja tässä sitä sit ollaan ja oon itseasiassa tosi tyytyväinen tähän päätökseen ♥ Kyl voin kaverimielessä nähdä tota vielä ja mielelläni oon sen kaverikin, mut ei muuta. Katotaan sit joskus tulevaisuudessa uudelleen jos tilanteet muuttuu. Nyt haluun keskittyy tähän hetkeen täällä enkä mihinkään ylimääräiseen ja uskon että tää on tää täysin oikee ratkaisu.
Täällä on yks täysin kusipää jätkä mistä mun mielipide on kuiteen alkanut vähän muuttumaan kun ollaan tutustuttu enemmän, mut..noh, katotaan mitä tästäki vielä tulee. Kaikki sanoo etten saa puhuu sille kun se on niin idiootti, mut mähän oon tällänen idioottimagneetti kun oon sellanen itekkin, että pakkohan mun on sille vaan jutella aina vaik kaikilla muilla menee hermot kun se tulee paikalle ja ne vaihtaa maisemaa :D Se on vaan niin hassu et----apua mitä tää nyt on :D Ehkä munki pitäis vaan alkaa ns. syrjiä sitä mut...en mä tahdo! Ehkä mun pitäis viettää vähemmän aikaa sen seurassa niin en alkais seota päästäni :D

Anteeks en jaksa lisää kuvia tälläkää kertaa, ehkä mä edittailen niitä huomenna tähän jos jaksan sillonkaan :D